Syyskauden starttailua ja peruskoulutusta

Vihdoin alkava kilpailukausi alkaa tuntua todelta - ensimmäisen kilpailun ilmoittautumismaksu lähti juuri, samoin kuin lisessi maksu. Vajaan kahden viikonpäästä starttaillaan Ohkolassa koirapyöräilyn junnutyttöjen sarjassa Falconin kanssa. Kodaa en tällä kertaa ilmoittanut kisaamaan, vaikka pojun kunto olisi ollut canicrossin 2,4km matkalle aika hyvä. Käväistään varsinaisen kilpailun jälkeen sitten treenaamassa.

Koda ja Bolt (c) Jenni Pitkänen

Bolt pääsee kisoihin myös, tänä vuonna vielä vain turistiksi. Ensivuoden Ohkolan syysajoissa voidaan jo harkita canicrossia opittujen asioiden testailu keinona. Tosin katsoo tulenko pysymään tolpillani vauhtihirmun perässä juosten.

Koirien saaminen samaan kuvaan vaati paljon kärsivällisyyttä (c) Jenni Pitkänen

Tältä näyttää meidän lenkit aina silloin tällöit :) (c) Jenni Pitkänen

Syksyn treeni suunnitelman sain kasaan tuossa muutama päivä sitten, tosin testaamaan en ole vielä päässyt. Vielä viimeiset puristukset tämän syksyn yo-kirjoitusten osalta ovat menossa, jonka jälkeen pääsee keskittymään täysillä treeneihin ja ipanan koulutukseen. Bolt on oppinut ensimmäisen kotona vietetyn viikkonsa aikana hurjan paljon.

Luoksetulo on vahva (ja aina vain parempi mitä kauempana kotoa ollaan!), tosin jos on jotain toosi kivaa ja kiellettyä sattunut löytymään niin silloin juostaan karkuun ja kovaa. Istuminen on opittu ihan vahingossa ja huomaamatta, mutta nyt tarjoaa luokse tullessa automaattisesti, samoin kuin ennen ruokaa. Kohtelias pikku mies! Lisäksi irti, ei, alas, hiljaa, sekä oikea ja vasen ovat tilanteesta riippuen hallussa. Irti toimii kaukaakin ja ilman suurempia kiukutteluja (paitsi edelleen jos suussa oleva tavara ois toosi kiva ja kielletty...) Muista käskyistä oikea ja vasen ovat parhaiten hallussa. Jokaisella lenkillä aloin käyttämään suuntakäskyjä Kodalle, ja Bolt oppi ne yllättävän nopeasti isomman perässä. Muutenkin Koda on osoittautunut jälleen kerran oikein hienoksi ja kärsivälliseksi malli esimerkiksi.

Katsekontaktia haetaan niin kauniisti että :)

Itselläni ei kotona ole puntaria, joten en ole vielä kyennyt pojua punnitsemaan. Kasvua on tapahtunut ihan silmin nähden ja on se tullut huomattua pentua kotiin kantaessa. Toistakymmentä kertaa joka päivä kolmanteen kerrokseen koiranpentu kainalossa ja toinen hihnassa takaa mulle itselleni ainakin tarpeeksi porras treeniä. Tällä hetkellä ipanalla ikää 9viikkoa ja vauhtia riittää. Kovaa mennään, mutta silloin kun pitää rauhottua niin on kyllä kiltisti. Tälläkin hetkellä nukkuu sylissä kun istun koneella (toivottavasti ei yritä samaa 30kg:n päästä :D ).

Tarkkaan kun katsoo, niin löytyy olkapäästä pieni sydän :) (c) Jenni Pitkänen

Roadtrip Itä-Suomeen

Lauantai aamuna kello kuusi auto starttasi Hyvinkäältä, suuntana Leppävirta, Suonenjoki ja Kuopio. Lähdin reissuun ystäväni Hennan, hänen koiransa Ekan ja Kodan kanssa. Reissun pohjimmainen tarkoitus oli hakea lyhytkarvaisen saksanseisojan pentu Steele kotiin, mutta kaikkea mahdollista saatiin samaan ajomatkaan mahtumaan.

Lauantaina kello 12 starttasimme Leppävirralla Kickbiken Suomenmestaruus kilpailuissa. Kisamatkana oli 5,8km ja kilpailin tytöt 18v luokassa. Junnuluokista omani oli ainoa jossa kilpaili enemmän kuin yksi kilpailija. Meitä oli huimat kaksi: minä ja Henna. Voitin kisan ajalla 16,12 ja Henna tuli noin puoliminuuttia perässä. Kisan jälkeen järjestäjä houkutteli meidät junnut osallistumaan myös maantiekävelyn SM-kilpailuihin ja hulluuden puuskassa päätettiin kokeilla. Yllättävän rankkaa on jos yrittää oikealla tyylillä tallustella. Tällä kertaa vaihdettiin Hennan kanssa osia, itse olin toinen ja Henna vei kultamitalin kotiin. Illaksi ja yöksi suuntasimme Suonenjoelle Jasminin ja Patrikin luokse.  Treenasimme Kodan ja Ekan, lenkkeilimme palauttavan lenkin ja juttelimme junnujen tilanteesta Suomessa. Paljon puitiin ajatuksia Ranskan EM-kilpailuista, kauden tavoitteista sekä treenamisista.

Onnelliset mitalistit

Sunnuntai aamuna suunnattiin Kuopioon hakemaan Steele kyytiin. Pikkumies pääsi ensimmäiselle kunnon automatkalleen Kodan ja Ekan kaveriksi takakonttiin. Autossa oli myös kolme tyttöä, koska Jonna sai meiltä kyydin Lahteen bussiin, sekä kolme kickbikea. Ahdasta oli, mutta matkaaminen oli oikein mukavaa! Steele matkusti oikein nätisti takakontissa. Matka meni mukavasti nukkuessa.

(c) Jenni Pitkänen

(c) Jenni Pitkänen

(c) Jenni Pitkänen

(c) Jenni Pitkänen

Steele sai kutsumanimekseen Bolt, Disney leffan superkoira Boltin sekä Jamaikalaisjuoksija Usain Boltin mukaan. Pikku-ukon kasvamisesta päivittelen mahdollisimman usein (helpottaa kun syksyn ylioppilas kirjoitukset ovat ohi).