Vuoden pääkisa takana ja tuntemukset sen mukaiset. Edes pitkät yöunet ja pehmeä sänky eivät pelastaneet järkyttäviltä lihasjumeilta. Tosin tällä kertaa voi olla hyvinkin tyytyväinen, että kaikki vammat rajoittuu lihasjumeihin ja mustuneeseen varpaaseen! Ei murtuneita luita tai revenneitä pehmytkudoksia!
Kouvolan SM kilpailut olivat minulle todennäköisesti kauden ainoa kilpailu, ja Boltin toinen kilpailu ikinä. Bolt starttasi ensimmäisen kilpailunsa toissaviikonloppuna Ohkolassa, canicrossin miesten luokassa Matti Laaksosen kanssa. Kouvolan kisaan Bolt pääsi juoksemaan Jasmin Köcherin kanssa tyttöjen canicrossiin. Ikä ei pojulla riitä vielä muuhun kuin canicrossiin, ja minusta ei oikein ole juoksemaan, joten tämä oli oikein toimiva ratkaisu. Kisakoiran löytäminen itselleni koirapyöräily luokkaan olikin jo astetta haasteellisempi operaatio... Viimekeväästä asti on ollut suunnitelmana kilpailla Royalilla, jonka kanssa poljettiin viimesyksynä huippu aikoja. Viikkositten sunnuntaina, kaksi päivää ennen ilmoittautumisten loppumista, tuli tieto ettei Royal pääse paikalle. Hätäisesti alettiin etsimään vaihtoehtoista koiraa, jolla uskaltaisi lähteä kilpailemaan naisten koirapyöräilyyn (junnuilta katosi SM-arvo jossain kohtaan kokonaan). Yritys oli suhteellisen epätoivoinen näin lähellä kilpailua. Jasminin kanssa päädyttiin "vaihtamaan koiria". Eli Jasu saisi Boltin canicrossiin ja minun piti kilpailla Jasminin Zorron kanssa. Ilmoitukset lähti perille, ja keskiviikkona ajeltiin treenaamaan yhdessä. Zorro ei kuitenkaan toiminut pyöräilyssä minulla. Hyvä koira joka juoksee kyllä kovaa, mutta hiukan liian epävarma pyöräluokkaan. Loppujen lopuksi vaihdoin kisakoirakseni "oman tallin" Pixelin. Bordercollie, joka on ollut kesän toipilaana. Treenikilometrejä takana aivan minimi. Vapaana juoksee kuitenkin super kovaa, joten lähdin kisoihin asenteella, että Pix vain juoksee edellä ja minä teen työt. Pixun vähäisen treenin takia jäätiin suosiolla kilpailemaan junnuihin yksin. En raaskinut lähteä pienellä bordercolliella saksanseisojien sekaan 30s lähtöväleillä kahden kierroksen kisaan.
Lauantai alkoi aikaisin kun starttasin auton Tuusulasta kohti Kouvolaa. Koirat oli juotettu tehokkaasti ja puolentoista tunnin ajomatka olikin vähän liikaa Pixelin rakolle. 200metriä ennen kilpailupaikkaa Pix lorotteli minun upouuden auton takakontin täyteen pissaa. JEi! Kisapaikka oli hieno ja selkeä, kaikki löytyi helposti. Lähtöpaikka oli muutettu esikisoista ja näytti hiukan inhinmillisemmältä juoksijoille kuin edellinen. Kisajännitys alkoi iskemään!
Katselimme lähes kaikki lähdöt ja meininki näytti hyvältä. Kahden kierroksen kisa tuotti pientä lisäjännitystä ja muutamalle koirakolle pieniä vaikeuksiakin. Junnuista ensimmäisenä radalle starttasi tyttöjen canicross. Lämppäsin Boltin hyvin ja lähtöpaikalle saapuessa koko koira oli aivan räjähtämispisteessä, kun haluisi jo mennä ja huuto oli sen mukainen!! Jasmin ja Bolt lähtivät aivan huikeaa vauhtia! Maalissa seisoin kellon kanssa ja mittailin tyttöjen välisiä eroja. Aiempien vuosien täysin ylivoimainen ykkönen Jonna ja uusi nimi Ronja saivatkin aivan täysin saman ajan ja jännitys seuraavalle päivälle oli tytöillä aivan valtaisa! Jasminkin saapui suhteellisen pian maaliin. Bolt oli vetänyt täydellä laukalla koko matkan! Ero kärkeen oli -47s. Jadella oli ollut hiukan ohitusongelmia toisen uuden junnun Seesamin kanssa, joten aivan täysi suoritus oli jäänyt tekemättä. Henna ja Eka juoksivat myös hyvän suorituksen, vaikka Hennalla olikin takana jo huikea suoritus koirapyöräilyluokssa. Bolt tuli jäähdyteltyä samalla kun lämppäsin Pixelin ja itseni.
Pixun kanssa starttasimme aivan tyhjälle radalle, joten varsinainen kisafiilis jäi saamatta. Teimme kuitenkin oman suorituksemme. Pixu on nopea, mutta silti huomasin polkevani kovempaa. Lähdössä poju joutui hiukan vetämään, muuten mentiin hihnat löysällä. Yhteen alamäkeen herra päätti käydä pissalla, joka hidasti menoa hiukan, mutta muuten olen suoritukseen tyytyväinen. Hihnat löysällä, pienellä koiralla, mäkisessä maastossa keskinopeus sinne noin 23km/h tuntumaan. Ja ei tässä aivan mahdottomasti ole treenaamaankaan ehtinyt muuton ohessa. Ja taisi olla kolmas kerta koiran kanssa pyörällä liikenteessä jalan murtamisen ja Ranskan EM kilpailuiden jälkeen :D
Ensimmäinen päivä kun oli takana oli hyvä lähteä valmistautumaan henkisesti sunnuntain kilpailuihin. Jasminin kanssa valmistauduimme pussailemalla koiranpentuja! Kyläilimme Lehtomäkien luona, jossa pörräsi 9 noin 8viikkoista vetokoiranalkua. Ei helpottanut omaa pentukuumetta ollenkaan! Onnistuin rakastumaan ehkä maailman suloisimpaan narttupentu Rumiin! Harmittaa tosissaan, ettei elämäntilanne oikein anna tilaa seuraavalle pennulle. Ehkä vähän myöhemmin Boltille sitten kaveria.
Sunnuntai alkoi reilusti lauantaita viileämpänä, mutta sehän vain lisäsi menohaluja. Suomenmestaruuksia jännättiin aivan hurjasti aikuisten luokissa. Muutoksia lauantain asetteluihin tapahtui, mutta mitalit olivat kaikki kyllä ansaittuja! Junnujen vuoron lähestyessä jännitys lisääntyi itselläkin aivan hurjasti. Bolt oli kuitenkin palautunut hyvin lauantaista ja menohaluja löytyi vaikka muille jakaa. Jasmin ja Bolt tekivät oikein lennokkaan lähdön ja maaliin saapuminenkin näytti oikein loistavalta! Ja aikakin oli tismalleen sama kuin lauantaina! Jasu ja Bolt pitivät sijoituksensa ja
voittivat SM- pronssia !!!! Ykköseksi pinkoi Jonna Boltin veljen Rallin kanssa ja uusi nimi Ronja, myöskin vuotiaalla seisojalla toiseksi, vain 10 sekunnin erolla Jonnaan.
Minun ja Pixelin suoritus tuntui hiukan turhalta. Lähdettiin huvittelemaan, joskin täysillä. Pixu oli selvästi väsyneempi ja hihna oli aivan liian löysällä. Kovasti yritin kannustaa pojua juoksemaan koko reitin ajan, mutta ei siitä vauhti pahemmin kiihtynyt. Puolivälin jälkeen Pix heitti ympäri ja tarrasi kiinni pyörän renkaaseen. Hihnat solmussa, koira ja minä kilpaa huutaen hukattiin varmaan puoli minuuttia aikaa, ennenkuin päästiin lähtemään eteenpäin. Maaliin tultiin ihan mukavaa vauhtia. Itse olin ehkä liian pian palautunut, mutta ei paljon kovempaa olisi voinutkaan polkea, kun muuten olisi jäänyt koira matkasta... Aika huononi noin 40s lauantaista, mutta ainakin nyt on murrettu koirapyöräily kammo viimesyksyltä. Ensi vuonna ollaan sitten mitalikahinoissa Boltin kanssa!
Vielä oli edessä viikonlopun huipennus eli SM-viesti. Minä olin osana SiMPeK 1 joukkuetta yhdessä Jasminin ja Eemelin kanssa. Olimme viestin ainut junnu joukkue, ja siihen nähden pärjättiin oikein kivasti! Jasmin juoksi avausosuuden Zorron kanssa, minä Boltilla kakkos osuuden ja Eemeli toimi Usvan kanssa ankkurina. Jasun lähtöpaikka oli loistava, mutta takaa tultiin niin kovaa että oli parempi antaa nopeammille tietä ja lähteä imuun. Lähtö hötäkässä Zorro oli säikähtänyt toista koiraa suhteellisen pahasti, ja tämän myötä lopettanut vetämisen kokonaan. Jasmin juoksi ilman kunnon vetoapua koko matkan. Vaihto sujui hyvin, ja lähdimme Boltin kanssa todella lentämällä matkaan. Koira kyllä kulkee! Paremmin kuin hyvin! Perässä raahattava ei vain ollut helpoimmasta päästä. Lähtösuoran pystyin pyristelemään vielä kohtalaisella vauhdilla, mutta ensimmäisessä alamäessä meinasi itku tulla kun hirvitti niin paljon. Puoliväliin pystyin juoksemaan vielä ihan ok hyvin, mutta sitten iski aivan karmaisevat krampit kylkiin. Juoksuasento muuttui karmaisevaksi, jonka jälkeen vielä hengitys alkoi vaikeutumaan. Alamäet mentiin hyvin epämääräisesti, ylämäkiin yritin kiristää tahtia ja tasasella Bolt hoiti kyllä kaiken työn. Pieni loppukiri onnistui vielä, ja Eemelikin löytyi suhteellisen helposti. Oma osuus kun oli hoidettu, ei jalat enää kantaneet. Pikkuhiljaa kun sai itsensä kasaan niin Eemeli saapuikin jo maaliin. Porukan ainoa junnuteam selviytyi yhdeksänneksi koko 11 joukkueen porukasta! Itse tein joukkueemme heikoimman ajan, mutta se oli odotettavissa muutenkin.
 |
| Osuus 1 Jasmin & Zorro |
 |
| Osuus 2 Tanja & Bolt |
 |
| Osuus 3 Eemeli & Usva |
Kokonaisutena viikonloppu oli onnistunut! Jälleen!! Isot kiitokset KVKS hienoista kilpailuista ja toimivasta kilpailupaikasta. Kiitos SiMPeK uuden jäsenen helposta mukaan tulosta! Suoraan paikka SM-viesti joukkueessa, hurjasti kannustusta kilpailuissa ja muutenkin aivan huikea seura,
kiitos!! Kiitos Kaitsulle ja Kirsille nukkumapaikasta! Lipposten perheelle valjaiden lainasta! Veralle hienosta ja sitkeästä koirasta! Kiitos upeista kisakuvista: Stefan Vehkoja, Heta Lehtomäki, Katja Juntunen ja Nina Mikkonen!
Samuli Nissiselle valtava kiitos upeimmasta vetokoirasta jonka tiedän! Joka päivä luotan Bolttiin aina vain enemmän, ja joka päivä Bolt näyttää että on sen luottamuksen arvoinen!
Kiitos Jasmin, Patrik, Jade, Jonna, Eemeli, Aliina, Ronja, Henna, Heta ja Niklas.
Ja spessuna vielä nämä tytöt !
