maanantai 26. syyskuuta 2016

Pennut 3 viikkoa

Sunnuntaina oli aika jälleen suunnata tapaamaan jälkikasvua ja samalla huoltamaan syksyn kisavälineistöä! Kickbike on nyt kuin uusi, ja pikku Lotat ja Boltit pääsivät ensimmäistä kertaa kunnolla kameran eteen.

Nyt on lupa ihastella ja rakastua! Vielä on loistavia vetokoiran alkuja vailla sitä omaa kotia!

Narttu 1 
Pieni, mutta pippurinen. Pentueen pienin, mutta omaan silmään ehdottomasti vilkkain. Kehon hallinta ja liikkuminen muutenkin sulavinta koko pentueesta. Väritykseltään selkeästi muita tummempi.

Narttu 2
Isin tyttö! Väritykseltään erottuu porukasta. Valkopohjainen kirjava pentu, jonka kuviointi on kuitenkin muita tummempi. Muistuttaa kovasti Boltin väritystä saman ikäisenä! Pentueen isoin narttu. Lähes urosten kokoinen jättiläinen.

Narttu 3
ADHD tyttö! Mahdottoman vauhdikas tapaus, joka ei meinannut kuvaus pöydällä pysyä paikallaan sitten millään. Keskimmäinen tytöistä kokonsa puolesta.

Uros 1
Vauhtihirmu! Ensimmäisenä omin tassuin liikkeelle lähtenyt pentu. Lähes täysin valkoinen, päätä ja hännän tyveä lukuunottamatta. Iso ja rauhallinen pentu, jolla kuitenkin hyvä kehonhallinta.

Uros 2
Ahmattipossu! Ruoka-ajan koittaessa oli nisässä kiinni kuin takiainen! Kuvattaessa "helppo" ja jaksoi hyvin hallita omaa kroppaansa ilman tukea.

Uros 3
ADHD poju! Vauhtia riitti kuvaus sessiossa ja ääntä lähti pentulaatikossa. Persoonallinen tapaus. Tässä vaiheessa pienin uros.

Uros 4
Jättiläinen! Pennuista rotevin. Uroksista ruskein. Hiukan meinasi uni olla silmässä kun kuvia napsittiin :)

Semmoisia pennun palleroita ne nyt on ! Ikää mittarissa 3vkoa ja vauhtia tulee joka päivä lisää! Pennuista voi rohkeasti kysellä lisää, ja katsomaankin pääsee! Jos isän tapaaminen kiinnostaa niin syksyn kilpailuita kierretään aktiivisesti, jossa Bolttia pääsee rapsuttelemaan!



torstai 22. syyskuuta 2016

Takapakkia

Reilu viikko Joensuun SM-viikonloppuun. Antibiootti kuuri, kuumetta ja olo aivan kamala. Pyörä varastettu. Kickbike pahasti mutkalla kaatumisen jäljiltä. Molemmat polvet enemmän tai vähemmän rikki. Luojan kiitos koira on onnellinen ja pirteä oma itsensä.

Viime viikkoihin on mahtunut kaikenlaista, joista suurin osa ei ole edistänyt tuleviin kilpailuihin valmistautumista. Treenit ovat jääneet vähälle, joten etumatkaa on kilpakumppaneille annettu. Tavoitteet ovat silti yhtä korkealla kuin aiemmin. Henkistä valmentautumista kisaa varten on tehty runsaasti ja syksyn pahin stressi aalto onkin saatu talttumaan.

Vapaana juoksee paljon. Ja kovaa juokseekin!

Boltin treenaus on ollut viime viikkoina se numero 1. ohjelmassa. Itse olen vältellyt hengästymistä ja lähinnä pyörinyt salilla tai sängyn pohjalla. Treenit koiran kanssa ovat rajoittuneet kickbiken selässä seisoskeluun. Koira kyllä vetää armottoman hyvin!

Ensimmäistä kertaa olen panostanut syksyn kisa kauteen oikean treeniohjelman muodossa. Joka viikolle suunniteltuna monipuolisesti treenejä, sekä koiralle että itselleni. Ohjelma on sinänsä toiminut hyvin ja treenien määrä on pysynyt hallinnassa sekä laatu riittävän monipuolisena. Hyvin ollaan pystytty pysymään myös aikataulussa, miinuksena tietysti tällä hetkellä päällä oleva ankara flunssa. Tavoitteena on parantua tässä viikon aikana mahdollisimman hyvään kuntoon, jotta kisaradalla pystyisin tekemään kaikkeni Boltin avuksi. Luotto koiraan on kova, omaan jaksamiseen ei tässä kuumehöyryissä niinkään.

Sairastelun ohessa olen ehtinyt metsästämään taas ison pinon uusia junioreita kilpailemaan, jotta Suomen juniorurheilijat pääsisivät myös kilpailemaan virallisista SM-mitaleista. Canicrossista puuttui yksi junior, kun projektiin lähdimme yhdessä kisajärjestäjän kanssa. Lopulta myös yhden koiran kärryluokkaan saatiin haalittua puuttuvat kaksi osallistujaa, sekä vielä yksi extra! Kuusi innokasta junioria starttaa siis kickbikeilla Joensuussa, joista jopa kolme ensikertalaisia! Yksi näistä ensikertalaisista on pikkuveljeni Niklas rakkaalla vanhus koiralla Kodalla! Niklas on porukan nuorin ja vetotreenejä tässä vaiheessa takana vasta yksi. Vielä on kuitenkin aikaa kokeilla ja oppia. Koira on ainakin pommin varma, ja Niklas ainakin tuplasti enemmän innoissaan kuin minä ensimmäiseen kisaani lähtiessä.

Minä ja Koda joskus silloin kun me aloitimme!
Viikonloppuna taas suunta ihastelemaan pieniä Boltti&Lotta palleroita! Pennut ovat tässä muutaman viikon aikana kasvaneet hurjasti ja pakko kyllä olla ylpeä näistä! Kaunis ja tasapainoinen pentue, josta kuulette varmasti lähiaikoina lisää! Samalla reissulla korjauttamaan / huoltamaan kickbike täyteen kisakuntoon ja keräämään viimehetken vinkit ennen jännää kisaviikkoa.