tiistai 26. huhtikuuta 2016

Ohkolan kevätajot

Kaiken kaaoksen keskellä ehdin pyörähtää Ohkolan kevätajoissa starttaamassa. Kaksi luokkaa, kaikinpuolin onnistuneet suoritukset, väsynyt koira ja pahasti jumittava kuski. Starttailin Jenni Kreivin koirilla DS2 (kahden koiran kickbike) luokassa Jennin tilalla muutaman päivän varoitusajalla sekä tietysti Boltin kanssa DBM/W (koirapyöräily miehet/naiset) luokassa.

Kevätajot?
Boltin kanssa suoritettiin perinteiset kisarutiinit, ruokailut vuorokautta aiemmin, runsaat juotot illalla ja vielä aamulla. Nesteytys onnistui hyvin ja koira oli täysin valmis kilpailuun. Ohkola on meille ihan tuossa kivenheiton päässä, joten pitkästä aikaa sai ottaa rennon kisapäivän aamun ja lähteä rauhassa kotoa jopa ihmisten aikoihin. Boltin startti oli vasta 12:15, joten poju sai hengailla autossa hyvän tovin, kun itse viiletin auttamassa tuttuja ja valmistautumassa omiin startteihin.

DR8 Ville Halme starttiviivalla (kuva: Hinni Ruottu)
DS2 luokka alkoi kauniissa auringon paisteessa. Kisa ei edes pahemmin jännittänyt, vaikka eteen tuli täysin vieraat koirat. Fanta ja Boltin sisko Dori pääsivät radalle klo 11:12. Dori oli  kuin veljensä! Meteli ennen starttia oli korvia huumaava, etenkin kun Fanta säesti vieressä. Startti oli vauhdikas ja oma jalkakin tuntui nousevan hyvin, vaikka kickbike oli ensimmäistä kertaa alla tänä keväänä. Yhdessä mutkassa meinasivat koirat lähteä lukemaan väärää tienhaaraa, mutta muuten reitti meni loistavasti! Omat ajolinjat hiukan luistivat pehmeissä kohdissa ja yhteen hakekasaan meinattiin tyssätä komeasti. Maaliin asti tultiin kovaa, ja L-SVU:n näppärän online palvelun avulla tuli heti puhelimeen tieto kotona valvovalta Jasminilta, että kärkeen mentiin! Hieno fiilis! Upeita koiria! Kauaa ei kuitenkaan ehtinyt fiilistellä, kun piti lähteä valmistautumaan pyöräluokan starttiin.

Kuva: http://wintry.kuvat.fi
Jalka nousi vielä maalisuorallakin!
 Boltille pissatukset, omien vaatteiden vaihto. Aurinko paistoi, joten kiskaisin pyöräilyshortsit jalkaan. Noin viisiminuuttia ennen starttia alkoi kuitenkin tummat pilvet kerääntyä päälle. Enää ei kuitenkaan ehtinyt vaatteita alkaa vaihtamaan. Boltti oli intopiukeena lähdöstä, minäkin, mutta samalla hiukan kauhuissani, että mitähän sitä kävisi. Olin haalinut apukäsiä starttiviivalle, jotta pääsisin lähtemään radalle jo lukkopolkimet kiinni, mutta viimehetkellä muutin mieleni ja starttasin seisten. Pienen tasoituksen siinä antoi kanssakilpailijoille, kun sohlailin lukon kanssa hyvän tovin ennen kunnon vauhtiin pääsyä. Startin hetkellä myös taivas repesi täysin ja saatiin komea määrä rakeita niskaan. Kylmä ei ehtinyt tulla, kun kiskoi täysillä vauhtia pyörään. Paljaat reidet ja sääret olivat kuitenkin armottoman tulituksen kohteena koko 4,2km matkan. Bolt veti koko reitin upeasti! Täysin kuulolla, kääntyen juuri sinne minne pyysin. Ei vilkaissutkaan ihania lampia matkalla tai häiriintynyt yhtään mun sadatteluista perässä. Boltin osalta suoritus oli puhdas kymppi!

Kuva: Jenni Kreivi
 Lähdettiin radalle ensimmäisenä, saavuttiin maaliin ensimmäisenä. Yleisö oli innokkaana kellojen kanssa, ja heti kun Juha ja Ralli (Boltin velipoika) saapuivat maaliin saimme tietää hävinneemme vain 12,7sekunttia! Turhauttavan vähän, mutta jäipähän jotain tavoitetta seuraaviin kilpailuihin! Ensikerralla startti lukot kiinni, vaatteet sään mukaan ja "vähän" enempi treeniä ennen kisoja. Ilmarinnan aiheuttaman sairasloman jälkeiset treenit (minun ja Boltin) voi laskea yhden käden sormilla. Keskinopeus hurjassa kelissä oli huikea 32,093 eli hitusen vielä vauhdikkaampaa menoa kuin kahden koiran kärryluokassa. Täytyy siis olla jälleen super ylpeä!

Kotiin lähdettiin hyvillä mielin. Seuraavat kilpailut starttaillaan Jämillä juniorleirin yhteydessä. Silloin kilpaillaan Boltin kanssa yhden koiran kärryluokassa. Sielläkin tavoitteena voitto! Tai ainakin top 3!

Tässä muutaman viikon sisään on Ohkolan kisojen lisäksi mahtunut mm. muutto, iso pino leirinjärjestelyitä, synttärit (ihan vanhus jo 20v...), töitä,töitä,töitä sekä kaikki peruselämä siinä välissä.

torstai 14. huhtikuuta 2016

Työn touhussa!

Palkkatyöt, treenit sekä leirin järjestely. Täyttä kokopäivä työtä joka näkyy mm. blogin hiljaiselona. Hiljaa ei kuitenkaan olla oltu! Kovaa ajetaan treenien lisäksi kokouksissa ja somessa, jotta saataisiin kasaan Nuorten Valjakkourheilijoiden leiri! Kovaa tekeminen on kannattanut, ja leiri toteutuu! Toivotan siis teidätkin kaikki rakkaat lukijani tervetulleiksi, tai ainakin levittämään tätä tapahtumaa, jotta kukaan innokas valjakkourheilija nuori ei tätä missaa. Saa jakaa, saa hoilottaa pitkin katuja, saa innostua! Minä ainakin olen innoissani vetäjän roolistani :)


Linkki leirin Facebook tapahtumaan!