Lapinlahden SM sprintti 140117
Reissu, joka oli mielettömän hauska ja piristävä! Samalla rankka ja uuvuttava. Jasmin ja Jade tekivät reissusta huikean, kun pääsimme viettämään pitkästä aikaa aikaa yhdessä oikein kunnolla! Väsyttävät osuudet painottuivat kisajännityksen määrään.
Starttasin yksissä kilpailuissa yhteensä neljä kertaa, joista kaksi yhteislähtönä. Boltilla alkuerät ja finaali, Popolla alkuerät ja välierät. Tiukka aikataulu ja jatkuva koiran vaihtelu stressasivat enemmän kuin osasin aavistakkaan, mutta kunnialla selvittiin sotkusta.
Popon kanssa kilpailu oli ensimmäinen ikinä ja siihen nähden se meni oikein kivasti! Veti koko matkan, vaikka itselle vauhti olikin seisojan jälkeen todella hitaan tuntuista :D Selvittiin mukavalle lähtöpaikalle välieriin, jossa tavoitteena oli saada puhdas suoritus ja koittaa olla päästämättä kärkeä mahdottoman kauas. Tämä piti! Tultiin erämme viimeisinä maaliin eikä finaaliin päästy, mutta tyttö teki hyvin töitä ja veti selkeästi rataa pitkin ilman turhia haahuiluita edes ylämäissä!
 |
| Popon kanssa maalissa <3 Kuva: Jade Halme |
Boltin kanssa sijoituttiin alkuerien ajan perusteella kolmanneksi, vain muutaman sekunnin erolla kärkeen! Päästiin siis starttaamaan oikein kivoista asemista yhteislähdössä viiden muun seisojan kanssa. Lähtötilanne itsessään oli kuitenkin meidän kisan isoin kompastuskivi. Harjoituksia ei ollut taustalla läheskään tarpeeksi, joten minun oma suksi lipsahti ladulta, jolloin hiihtoasento meni niin epäergonomiseksi, ettei sauva työskentelystä tullut yhtään mitään. Jäätiin terävimmästä kärjestä reilusti, mutta ensimmäiseen mutkaan tultiin taistellen kolmannesta sijasta. Tiukkaa taistoa mentiin ensimmäiset kurvit Emilia Soudunsaaren ja Muikun kanssa. Bolt toimi tilanteessa kuitenkin erinomaisesti, ja päästiin mäkeen edelle. Hitaasti näytti edellä kiitävän Marian ja Kristan selkien lähenevän. Samaten alamäissä. Mäkisen osuuden jälkeen lopun tasaisella totesin etten saisi eroa mitenkään enää kiinni, joten keskityin pitämään Emilian takana jotta ei päästettäisi kaikkia mitaleita karkuun. Tämä onnistui ja Bolt nappasi ensimmäisen Sprintti SM mitalin! Tänä vuonna pronssisen :) Eikä me huonoille hävitty, eikä edes montaa sekuntia! Onnea Maria ja Krista!
 |
| Kuva: Jade Halme |
Lieksan SM esikisa 290117
Tätä kilpailua en itse hiihtänyt, en ollut edes kisapaikalla, saati samalla mantereella. Bolt majaili Kanadan matkani ajan Kai Immosen luona, ja pääsi tuona aikana kisaamaan oikein isojen miesten sarjaan! Kaitsu ja Bolt tekivät uskomattoman suorituksen Lieksan mäkisissä maastoissa voittaen luokkansa (miehet A 10km) aivan ylivoimaisesti!!!
Jotain tämän suuntaista osasin kyllä aavistella kun sovittiin, että pojat lähtevät kisaamaan, mutta silti tulos oli huikea yllätys. Kaitsu erinomaisena hiihtäjänä pääsi ottamaan kaiken irti Boltin hurjasta maksiminopeudesta. Yllättävä tulos oli lähinnä taustalla olleiden treenien vähäisen määrän takia. Boltin valjastuskerrat pystyi edelleen ennen kilpailua laskemaan kahden käden sormilla. Pisin veto näistäkin oli ollut 2km. Hyvin poika oli kuitenkin kuulemma jaksanut!! On se super <3
Liepeen koirahiihto 050217
Erittäin extempore kilpailu, johon meillä ei pitänyt olla mahdollisuutta osallistua töiden takia. Viime hetkellä selvinnyt pakkoloma piti kuitenkin käyttää jotenkin hyödyksi, joten lähdimme sinne missä on lunta ja hyvät baanat ja lupa mennä kovaa! Liepeelle siis! Kisajärjestäjät ottivat vielä mattimyöhäisen mukaan kisaan, ja Ari nappasi autottoman nuoren kyytiin.
Vielä viimehetkellä tuli tieto kisan pituuden pienestä muuttumisesta 10 km kilpailuista 12km matkaksi. Pisin kilpailu siis minulle ja Boltille ikinä. Eikä niitä treenikilometrejä vieläkään alla pahemmin... Hyvät juotot ja luotto koiraan antoivat rohkeutta lähteä radalle.
Hyvinhän se olisi mennyt jos minä olisin oppinut kymmenistä aiemmista virheistäni ja jättänyt sukseni huoltamatta itse :DD Aivan kauheaa liisteriä oli suksen pohjat... Oli hauskaa katsella kun muut kehuivat loistavaa luistoa ja lentokeliä, kun itsellä ei liukunut edes alamäissä (ja kyllä olen varma että se oli luisto-, ei pito-, voidetta mitä sinne pohjaan laitoin :D )
Radalle lähdettiin ja kyllähän se tuntui siltä, että kyllähän se kulkee! Bolt veti aivan loistavasti! Koko 12km matkalla ei ravattu kertaakaan, vaikka jyrkkää mäkeä löytyi! Pojun taakka oli reilusti suurempi kuin normaalisti, kun vetoliina oli loivissa alamäissäkin aivan kireällä, tein minä perässä aivan mitä tahansa... Ensimmäinen 7,5km meni paremmin kuin pystyin kuvitella ( tässä kohtaa lähdettiin toiselle kierrokselle), jonka jälkeen vauhti tasoittui hiukan. Hiihdeltiin perälenkki uudelleen ja alettiin saavuttamaan edelle lähtenyttä. Kahteen viimeiseen alamäkeen ei koira enää oikein irronnut ja lopun (noin 1,5km) tasainen osuus mentiin aivan liisterissä... Ihmettelin kun ei koira lähde kirittämään millään vaikka oli selkeä näköyhteys edellämenijöihin. Maalissa kuitenkin selvisi että karkealla lumella oli pojulta auennut kahdesta varpaasta anturat :( ihmekös kun ei juossut...
 |
| Kuva: Ari Hyvönen |
Tehtiin parhaamme, mutta kyllä se silti korpesi valtavasti kun yli kaksi minuuttia kovempaa oli kärki tullut!! Neljänneksi jäätiin, mutta saatiin se tärkein mitä lähdettiin hakemaan, eli hiihtotreenit lumella :)
Ja sitten pari sanaa siitä mun Montrealin seikkailusta? Hurjan kiva paikka, minä tykkäsin meiningistä!! Matkat oli raskaat, mutta kyllä kannatti reissu! MM-kisoja en päässyt katsomaan sitten kuitenkaan, mutta ei sitten loppujenlopuksi hirmuisesti siinä painanut, kun oli kaikkea muutakin kivaa tekemistä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti