Tahko MTB 2014

Nyt on kesän suuri koitos Tahko MTB takana. 60km pyöräilyä Tahkon haastavissa maastoissa, suhteellisen lämpöisessä kelissä, hyvässä seurassa. Tavoitteena kisaan lähtiessä oli selvitä maaliin, olla jokin muu kuin viimeinen sekä saada ajaksi noin 8 tuntia. Tavoitteet oli rennot, lähdimme Tahkolle nauttimaan urheilusta ja luonnosta.

Kilpailualue

Ennen lähtöä vähän jännitti

Lähtöviivalla Annan ja Joelin kanssa

 Ajoin kisan serkkuni Annan kanssa samaa matkaa, ja meillä oli oikein hauskaa. Mikäs siinä höpötellessä samalla kun matkaa taitettiin. Alussa menimme oikein nopeaa tahtia oman lähtömme massan mukana. Ensimmäisellä taukopaikalla pysähtyessä keskinopeus oli noin 17km/h, tosin maasto siihen asti oli super helppoa. Ensimmäiset kilometrit kun taitettiin asfaltilla ja hiekkateillä. Pikkuhiljaa kuitenkin reitti alkoi muistuttaa oikeaa maastoa. Mukavaa pehmeä pohjaista polkua, jossa tosin oli myös paljon juuria. Reitillä oli useita vaativia ja tiukkoja nousuja. Kinahmi vuoren päälle noustiin kahdesti joista molemmat nousut menivät pyörää ylös työntäessä. Jyrkkä ja kivinen mäki olisi ollut liikaa pyöräillä. Myös aivan reitin loppukilometreillä oli hurja mäki. El Grandeksi kutsuttu useamman kilometrin pituinen hiukan aiempia loivempi kivikkoinen mäki oli todellinen taistelu.

Maisemat Kinahmin huipulta oli komeat

Välillä piti pysähdellä ottamaan kuvia

Taukopaikkalla oli tarjolla paljon kaikenlaista suolaista ja makeaa, sekä juotavaa

El Granden alussa oli hyvää lupaava kyltti

 Myös hurjia laskuja löytyi oikein mukavasti ja niissä muutamassa tuli otettua lähikontaktia maastoon. Noin neljä kertaa menin nurin, joista kaikista selvittiin vain pienillä naarmuilla. Polven vanha rupi repesi rytäkässä ja se vaati jo hiukan paikkailua, mutta muuten vain mustelmia ja muutama naarmu kyynerpäähän ja jalkoihin. Oikean jalan pohje kramppasi suhteellisen pahasti noin matkan puolivälissä, ja lonkankoukistajat kramppasivat oikein pahasti lenkin loppupäässä. El Granden viimeisessä nousu osassa kramppi oli niin paha että pyöräily oli mahdotonta, joten kävelyksi meni.

Tahkovuoren päältä näkyi Tahkon kylään komeasti

Kinahmin ensimmäiseen isoon laskuun kääntymässä

Reitti oli haastava, mutta oikein mukava. Tiesi ainakin tehneensä jotakin kun maaliin pääsi. Viimeisessä alamäessä Tahkovuoren etulaskettelurinnettä alas sovimme Annan kanssa että nähdään maalissa. Koitin ajaa varovasti mäen alas, mutta halu ottaa loppukiri ajoi eteenpäin ehkä hiukan riski vauhdilla. Kerran menin mäessä nurin, jolloin melkein koko matkan samaa matkaa ajanut mies kolmikko meni ohitseni. He saivat mukavan etumatkan, kun yritin olla varovaisempi loppumäen ajan. Viimeisellä hiekkatien pätkällä taistelin nämä keltapaidat kiinni ja ohitin vielä aivan viime metreillä. Maaliin päästessä olo oli puhki, mutta erittäin onnellinen! Anna tuli vain noin minuutin perässäni ja sitten se oli ohi. Me tehtiin se!

Tavoiteaika alittui noin tunnilla ja kymmenellä minuutilla, sijoitukset olivat 68. ja 69. Kokemuksena valtavan hieno, ja vaikka eilen olikin fiilis, että ei enää ikinä, niin voisihan tuota harkita.

Ensi vuonna uudestaan? :)

Taustalla Tahkovuori ja eturinteen hurja lasku

68.	3059	Tanja Ignatius	Kammenkiertäjät	6.49.09,3	+ 3.46.55,8
69.	3056	Anna Holmberg	Kammenkiertäjät	6.50.16,7	+ 3.48.03,2