Tähän kilpailuun ei pahemmin valmistauduttu. Pakattiin vasta kilpailuaamuna ja muutenkin mieli mietti enempi talkoolaisen tehtäviä kuin itse kisasuoritusta. Myöskään starttipaikkamme koko kilpailun ensimmäisenä ei nostattanut kisatunnelmaa kovin korkealle. Bolt oli kilpailupaikalla oudon rauhallinen ja lähtötilanteessakin poju innostui vasta noin reilu minuutti ennen starttia. Yleensä kuitenkin huuto raikaa jo siitä sekunnista kun starttiviiva on näkyvillä. Kisafiilistä latisti myöskin ikävä flunssa, mikä on kiusannut minun treenejä tässä kohta jo kaksi viikkoa. Lauantai aamu oli yksi pahimpia kun tuntui herätessä jo kurkku kipeältä ja yö oli mennyt yskiessä. Tästä huolimatta lähdettiin ajamaan kohti Hankoa tekemään Boltille hyvät treenit.
Hangoverin reitti oli tasainen ja "helppo". Reitti ei sisältänyt yhtä ainuttakaan ylämäkeä tai alamäkeä ja myöskin reitin mutkat olivat loivia ja täysillä ajettavia. Yhteen mutkaan täytyi hiukan tiputtaa vauhtia, mutta muuten sai ajaa täysillä koko reitin läpi. Myöskin ratapohja oli erittäin nopea. Kovaksi tamppautunutta metsäautotietä, joten kisan keskinopeudet nousivat helposti todella koviksi. Tällainen rata oli loistavaa treeniä tuleviin MM-kilpailuihin, joissa on odotettavissa samantyylistä kisarataa. Mutkia Puolassa pitäisi olla enemmän, mutta siitä huolimatta tämä Hangon reitti oli lähimpänä tulevaa kaikista Suomen radoista.
Maalilinja ylitettiin jälleen turhan löysin liinoin... Onneksi on Ultra Swing adapteri <3 |
Itse kilpailusuorituksesta on vaikea sanoa paljoa. Rata oli suoraan sanottuna vähän tylsä. Koko ajan sai pyörittää samalla vaihteella tasaisen tappavaan tahtiin ja edettiin niin kovaa kuin koira pääsi alta juoksemaan. Ja Bolt kyllä juoksi alta pois. Koko 5,7km reitti mentiin hyvää vauhtia, vaikka vähän tuntui hidastuvan lopussa. Bolt juoksi pää ylhäällä, eikä ehkä antanut aivan koko sydäntään tälle suoritukselle. Vaikka poju juoksee hyvin tyhjiinkin kisoissa, vaikutti silti siltä ettei aivan 100% suoritusta saanut Bolt itsestään irti. Toisaalta en saanut minäkään. Happi ei meinannut oikein kulkea köhän takia, mutta kyllä maaliin päästessä olo oli tyytyväinen.
Maalisuoralla. |
Lopulta saapui tulokset toisten kilpailijoiden mukana myös meidän korviin. Vaikka omassa suorituksessa ollut teknisesti mitään vikaa, ei se aivan riittänyt sinne kärkipaikoille. Jonna Lipponen vei kilpailuluokkamme aivan älyttömällä vauhdilla. Jonnan keskinopeus oli lopulta koko kilpailun nopein, voittaen kaikki miehet ja useamman koiran valjakotkin. Ei me huonolle hävitty ja kuitenkin meidän treeniasenteella kilpailtu kisa toi hopeaa kotiin, joten kai sitä tyytyväinen täytyy olla. Bolt oli kisan jälkeen väsynyt ja käpertyi tyytyväisenä takakonttiin, kun minä aloitin kuuluttajan toimet.
Naisten koirapyöräily luokan väliajat sekä loppuajat. Näitä on analysoitu paljon eilisen aikana! |
Päivän kaikki kilpailuluokat ajettiin onnistuneesti läpi. UVU järjesti kilpailun yhteydessä myös Kennelliiton REK-kokeen joka oli vetänyt hyvän määrän erityisesti neljän koiran valjakoita kilpailuun. Tästä huolimatta päivä hujahti nopeasti. Kotiin lähdettiin väsyneenä, mutta tyytyväisenä. Oltiinhan mekin tehty oma ennätyksemme kilpailun keskinopeudessa.
Kiitos UVU! Jälleen. Erityiskiitos erinomaisesta online tulospalvelusta, jonka analysointi tuotti valtavasti lisäinfoa omasta etenemisestä radalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti