Starttasimme Falconin kanssa kotipihasta vasta iltayhdeksän jälkeen. Reitti kulki samaan suuntaan kuin edellisellä pidemmällä juoksuttelu lenkillä. Pääosin valaistut reitit, eikä pahemmin muita ulkoilijoita (saattaa kyllä johtua kellonajastakin). Falcon juoksi todella hyvin, ja pidimme tahdin reippaana ravina. Juoksu oli kaunista, askel pitkä ja harvoin sortui laukalle. Pyrkimys oli pitää vauhti tasaisena, ilman vetoa. Vedot kun ei oikein tällä hetkellä onnistu mitenkään. Asfaltilla en halua juoksuttaa (pyörän vieressä menee pientareen puolella) ja metsätiet ovat vielä osin jäässä, ja tällä hetkellä lumen alla. Minulla oli reitin mittaus käynnissä lenkillä, mutta jotain meni vikaan ja väitti olleen vain kolme kilometriä, mutta arviolta lenkki oli noin 8-9km pitkä. Ohituksia tuli muutama: lastenrattaiden kanssa juoksija, toinen koiran juoksuttaja, sekä pariskunta pienen vapaana kulkevan koiran kanssa. Muuten meni aivan loistavasti, mutta vapaana juossut pikkukoira kun tuli moikkaamaan, niin ei siinä Falconin itsehillintä riittänyt. Keskittyminen loppui siihen ja kaveria piti päästä nuuhkaisemaan.
Itse en älyä, miksi se koira on pakko pitää vapaana kävelytiellä. Etenkin kun autotie kulkee vieressä ja koira ei ole hallinnassa. Kumpikaan tästä pariskunnasta ei tehnyt pienintäkään elettä estääkseen koiraansa tulemasta Falconin luo. Itse luotan Falconiin, mutta en itse päästäisi omaa koiraani tuostavain nuuhkimaan vierasta koiraa tietämättä tästä mitään, saatikka kysymättä toisen koiran omistajan lupaa. Mitä jos vastaan olisi tullut agressiivinen koira, eikä minä ja Falcon? Pahimmassa tapauksessa olisi voinut tämän pienen uteliaan koiran kohtalo saattanut olla hyvinkin kurja...
Kotona vaihdoin vaatteet, koiran, ja kulkuvälineen. Kodan kanssa lähdettiin vielä kickbike lenkille. Kodaa uskaltaa vedättää asfaltti teilläkin, koska vanha herra osaa juosta käskystä pientareella, vaikka vetäisikin samalla. Ilman varsinaista reitti suunnitelmaa lähdimme potkuttelemaan, ja itse otin nyt enemmän oman treenin kannalta, ja potkin koko lenkin täysillä. Koda juoksi mukana ja innostui muutamaan kertaan revittelemään oikein kunnolla, kun törmäsimme muutamaan rusakkoon matkalla. Metsästyskoiralla on metsästyskoiran vaistot. Koda on onneksi niin pieni, että pienet tai isommatkaan sivulle nykäisyt ei saa kickbikea pois kurssista. Kävimme mukavan uuden lenkin ja matkaa kertyi lopulta 5,3 kilometriä, ja tämä oli minulle täysi yllätys, koska Koda jaksoi niin hyvin, että olisin kuvitellut lenkin pituudeksi maks. kolme-neljä kilometriä.
Treenien jälkeen vielä iltapissa lenkki ja nukkumaan. Vasta yhdentoista aikoihin oli molemmat treenit ohi, välineet pakattu lumisateelta suojaan ja koirat huollettu.
Onnistunut treenipäivä siis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti