Matkaa yhteensuuntaan oli aika tarkalleen 33km ja google mapsin mukaan ajoaika 1h 53min. Varasin kaksi tuntia ja lähdin vain ajamaan. Noin viiden kilometrin kohdalla heräsi ajatus, että pyörän huolto ennen lähtöä olisi ollut kiva. Ajoin ikivanhalla "mummopyörälläni". Vanha, mutta suhteellisen hyväkuntoinen punainen Tunturi Daami. Pyörän hyvästä kunnosta huolimatta, olisi renkaat voinut pumpata täyteen ja vähän rasvailla rattaita. Tätä en kuitenkaan tehnyt. Matka sujui kuitenkin mukavasti lämpöisessä kelissä.
Olin katsonut reitin etukäteen ja se vaikutti oikein simppeliltä. Ongelmia alkoi kuitenkin syntyä, kun pääsin Kehä III varteen. Suoraa tietä lännen suuntaan - ei pitäisi olla vaikeaa. Pyörätiet eivät kuitenkaan ole aivan yhtä simppelit. Jokaisen liittymän kohdalla olin aivan hukassa. Pyörätiet vaihtoivat moottoritien puolta tiuhaan ja kiersivät joitain liittymiä hyvinkin kaukaa. Kerran tuon matkan aikana jouduin kaivamaan puhelimesta navigaattorin esille. Tästä ei kuitenkaan paljoa apua ollut, kun yritti väkisin viedä minua Kehätielle. Muuten pärjäsin yllättävän hyvin olemattoman suuntavaistoni ja sportracker sovelluksen kartan avulla.
Reitti oli mukavan vaihtelevaa. Maastossa oli ylä ja alamäkeä, sekä jyrkkää, että loivaa. Ulkoilijoita oli paljon ja aiheutin hämmennystä jälleen ohi ajajille, kun painelin menemään pyöränromulla yhtä kovaa kuin kuntopyöräilijät, joilla oli hienot kapearenkaiset maantiepyörät.
Menomatkasta en saanut kunnollisia tietoja, kun jouduin keskeyttämään sportrackerin navigaattorin käytön ajaksi. Takaisin tulomatkan tiedot sain kuitenkin ehjänä pätkänä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti